Mielipidekirjoitus 23.2.2009

Sosiaali- ja terveyslautakunnan tuore puheenjohtaja Eija Grönfors (sd) linjaa (VS 22.2.2009) ennaltaehkäisevien palveluiden olevan alue, josta säästöjä voisi erityisesti hakea. Puheenjohtajan mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon ensisijainen tehtävä on korjata jo syntyneitä sosiaalisia tai terveyden vaurioita eikä ehkäistä uusien vaurioiden syntyä.

Esitetty linjaus on ristiriitainen, koska huomattava osa korjaavista toimenpiteistä on seurausta takavuosien laiminlyönneistä ennaltaehkäisevässä työssä. Taloudellisen liikkumavaran kaventuessa pitäisi entistä rohkeammin katsoa tulevaisuuteen lyhytnäköisten säästöjen hakemisen sijasta. Oikein suunnatuilla ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä sosiaali- ja terveystoimen menoissa jo aivan lähivuosina.

Ennaltaehkäisevä työ on toki luonteeltaan poikkihallinnollista ja kaikkia toimialoja koskevaa. Lasten ja nuorten osalta mitä tehokkainta ennaltaehkäisevää työtä on turvata hyvä ja laadukas hoito ja opetus riittävän pienissä ja turvallisissa ryhmissä. Sivistystoimen lisäksi erityisesti vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimialalle kuuluvilla nuoriso-, kulttuuri- ja liikuntapalveluilla on merkittävä rooli terveellisen elämän ja sosiaalisen hyvinvoinnin turvaajina.

Sosiaali- ja terveyslautakunta ei kuitenkaan voi omalta osaltaan vetäytyä ennaltaehkäisevän työn järjestämisvastuusta. Kansanterveyslain mukaan kunnan terveyslautakunnan tehtäviin kuuluu myös sairauksien ja tapaturmien ehkäisy. Terveysneuvonta ja neuvolatoiminta ovat esimerkkejä sosiaali- ja terveyslautakunnan vastuulla selkeästi olevasta ennaltaehkäisevästä toiminnasta. Terveydenhuollon ammattilaiset ovat parhaita asiantuntijoita edistämään kansansairauksien kuten sydänsairauksien, verenpainetaudin, diabeteksen, alkoholismin ja mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyä.

Puhtaasti ennaltaehkäisevän työn ja varhaisen puuttumisen raja on veteen piirretty viiva. Terveyskeskuslääkäreiden ja terveydenhoitajien pitäisi kyetä puuttumaan ongelmiin varhaisessa vaiheessa. Vastaavasti sosiaaliviranomaiset ovat yhdessä ammattikasvattajien kanssa taho, jolla on parhaimmat edellytykset huomata varhaisessa vaiheessa perheissä orastava paha olo ja ahdistus. Sosiaali- ja terveystoimen vanhuksille järjestämä päiväkeskustoiminta ja muu ennaltaehkäisevä toiminta siirtää parhaimmillaan raskaaseen laitoshoitoon siirtymisen tarvetta useilla vuosilla.

Taantuma ja verotulojen väheneminen koskettaa kaupunkia kokonaisuutena. Toimintoja tulisi tarkastella ja kehittää kaikki toimialat huomioiden. Jos lautakunnat keskittyvät hakemaan säästöjä sälyttämällä järjestämisvastuuta yksittäisistä toimenpiteistä toisilleen, ei todellisia säästöjä saavuteta. Mikäli sosiaali- ja terveystoimen ennaltaehkäisevä työ haluttaisiin kokonaisuudessaan siirtää muille toimialoille, tulisi ennaltaehkäisevään työhön käytettävät määrärahat siirtää myös samalla muille toimialoille.

Kannanotto 17.2.2009

Vantaan vihreän valtuustoryhmän 2. vpj Maria Saarivuo
Vantaan kaupunginhallituksen 2. vpj Petteri Niskanen:

Vantaan sosialidemokraattien asettuminen kannattamaan 14 kunnan
seutuvaltuuston perustamista on Vantaan vihreän valtuustoryhmän 2.
varapuheenjohtajan Maria Saarivuon ja kaupunginhallituksen 2.
varapuheenjohtajan Petteri Niskasen mielestä liike oikeaan suuntaan.
Pääkaupunkiseudun vihreät esittivät pääkaupunkiseudun kaupungit ja lähimmät
kehyskunnat kattavan suorilla vaaleilla valittavan seutuvaltuuston
perustamista jo 1998.

- Yhdyskuntarakenteen hajoamisesta ja liikenteen määrän kasvusta seuraavat
ongelmat kasvihuonepäästöineen ja kasvavine ruuhkineen ovat seurausta
erityisesti kehyskunnissa tapahtuvasta kasvusta. Tästä syystä kehyskunnat on
saatava mukaan yhteiseen suunnitteluun ja päätöksentekoon, toteaa
kaupunginhallituksen 2. vpj. Petteri Niskanen.

- Seutuhallinnon verotusoikeutta ei kuitenkaan pidä jättää pelkkien
selvitysten varaan, vaan sen oltava alusta lähtien osa seutuhallintoa.
Mikäli rahoitus kerättäisiin kuntaosuuksina peruskunnilta, nämä pyrkisivät
jatkossakin ohjaamaan päätöksentekoa menettelytapaohjein. Jotta
seutuvaltuustolla olisi aidosti itsenäinen päätösvalta, sillä tulee olla
itsenäinen verotusoikeus, muistuttaa vihreän valtuustoryhmän 2 vpj. Maria
Saarivuo.

- Pääkaupunkiseudun kuntarakennetta ja hallintomalleja mietittäessä nousee
kuntalaisten osallisuuden ja lähidemokratian toimivuuden turvaaminen
keskeiseen asemaan. Kuntia ei pidä nähdä pelkkinä palveluiden tuottajina
eikä kuntalaisia asiakkaina. Se, että kuntalaiset voivat aidosti osallistua
yhteisiä asioita koskevaan päätöksentekoon, vahvistaa yhteisöllisyyttä.
Nykyiset kuntarajat ovat keinotekoiset. Kun seudullista yhteistyötä
edellyttävät asiat siirtyvät yhteisesti valittavalle seutuvaltuustolle,
tulee nykyiset kunnat pilkkoa jatkossa pienempiin lähidemokratiayksiköihin,
jatkaa vihreän valtuustoryhmän 2. vpj. Maria Saarivuo.

- Pääkaupunkiseudun hallintomalleista tehtävän selvityksen tulee olla
kokonaisvaltainen eikä pelkästään yhtä ennalta valittua vaihtoehtoa tukeva.
On varmaan perusteltua, että selvityksen tekijöiksi valitaan akateemisen
tutkijataustan omaavia henkilöitä. Selvitystä puoltavat ongelmat -
ilmastonmuutos, kuntatalouden haasteet ja väestönkasvu - ovat tämän päivän
arkea. Yliopistotasoisen tutkimuksen liiallinen painottaminen voi kuitenkin
haudata selvityksen vuosikymmeneksi tutkijakammioihin. Selvityksen
valmistumisen takarajaksi tulisi asettaa vuoden 2010 loppu, vaatii
kaupunginhallituksen 2. vpj. Petteri Niskanen.

Laadittavan selvityksen tulisi ottaa kantaa myös muihin esitettyihin
malleihin, kuten Helsingin ja Vantaan tai nykyisten YTV-kaupunkien
yhdistämiseen. Kuntaliitosselvityksen ehdoton vastustaminen on lähinnä
demareiden ja kokoomuksen keskinäistä nokittelua, huomauttaa Petteri
Niskanen.

Vantaan Sanomat 17.9.2008

Kaupunkimme alle kouluikäiset lapset hoidetaan joko kunnallisessa päivähoidossa, kunnallisessa perhepäivähoidossa, ostopalvelupäivähoidossa, yksityisen hoidon tuella tai kotihoidontuella. Nyt kaupunki suunnittelee ostopalvelupäivähoidon lakkauttamista tavoitellessaan järjestelmään selkeyttä ja säästöjä. Ostopalvelupäivähoidon piiriin kuuluu ruotsinkielisiä päiväkoteja sekä steiner- ja montessoripedegogiikkaa tarjoavia päiväkoteja.

Ostopalvelun lopettaminen johtaisi vantaalaiset perheet eriarvoiseen asemaan lastensa päivähoidon valinnanmahdollisuuksien suhteen. Ruotsinkielinen päivähoito siirtyisi lakisääteisenä palveluna mitä ilmeisimmin kaupungin hoidettavaksi, mutta erityispedogogiikkoja tarjoavat päiväkodit siirtyisivät epäilemättä toimimaan yksityisellä sektorilla tai lopetettaisiin kokonaan.

Päivähoitomaksut ostopalvelupäiväkodeissa noudattavat kunnallista järjestelmää, jossa maksut määräytyvät perheen tulojen mukaan ja monilapsiset perheet saavat tuntuvia sisarusalennuksia. Yksityisissä päiväkodeissa hinnat kohoavat helposti lähelle kolmea sataa euroa lasta kohden kuukaudessa eikä sisarusalennuksia yleensä myönnetä. Useimmille lapsiperheille tällainen ero on merkittävä.

Kaupungille yksityisen hoidon tuella hoidettavat lapset tulevat lähes 50 prosenttia halvemmiksi kuin kunnallisessa päivähoidossa hoidettavat lapset, siksi kaupungin suunnitelmia voi ymmärtää. Kysymys on kuitenkin hyvin pienestä määrästä lapsia (1,6 prosenttia kaikista lapsista), joten merkittävistä säästöistä tuskin voidaan puhua.

En mitenkään voi nähdä oikeudenmukaiseksi tilannetta, jossa ainoastaan varakkaat perheet voivat valita lapsilleen esimerkiksi montessori- tai steinerpäivähoidon, eikä tämä varmasti ole näiden päiväkotien hengenkään mukaista. Tärkeintä on toki taata jokaiselle lapselle turvallinen ja laadukas päivähoitopaikka, mutta valinnanmahdollisuus myös hoidon pedagogiikan suhteen kuuluu jokaiselle perheelle.

Vantaan Sanomat 23.7.2008

Asukaspuistot tarjoavat ympärivuotista, ohjattua ja vapaata toimintaa kaikenikäisille lapsille ja heidän perheilleen. Vantaalla puistoja on kolme: Vihertien asukaspuisto Myyrmäessä sekä Korson ja Nissaksen asukaspuistot. Esimerkiksi Espoossa asukaspuistoja on 14, ja myös Helsingissä puistoja on useita. Uusille asuinalueille Kalasatamaan ja Jätkäsaareen on varattu tilaa asukaspuistoille.

Pakkala on Vantaan nopeimmin kasvavaa aluetta. Asukkaita Pakkalassa on tällä hetkellä noin 5000 ja arvellaan, että lähitulevaisuudessa Pakkalasta on tulossa 12 000 asukkaan pienoiskaupunki. Myös Pakkalan lähialueet Ylästö, Tammisto ja Veromies kasvavat voimakkaasti. Enemmistö alueen asukkaista on lapsiperheitä ja on odotettavissa, että lasten määrä alueella kasvaa edelleen.

Koska Pakkalassa ei ole Riihipellon kesäksi suljetun avoimen päiväkodin lisäksi muuta kaupungin järjestämää avointa päivätoimintaa lapsiperheille, tulisi Keski-Vantaalle - Pakkalan, Kartanonkosken ja Tammiston alueelle - perustaa ympärivuotinen asukaspuisto. Tämä tukisi lapsiperheiden kasvatustyötä, helpottaisi heidän arkeaan ja toimisi ennaltaehkäisevästi syrjäytymistä vastaan.

Pakkalan alueella on huutava pula päivähoitopaikoista. Kuitenkin monella lapsella, joiden vanhemmista toinen tai molemmat ovat kotona, on osa-aikainen hoitopaikka. Jos avointa päivätoimintaa järjestettäisiin riittävästi, kotona hoidettavat lapset eivät tarvitsisi nykyisessä määrin päivähoitopaikkoja, joita siten vapautuisi paikkoja jonottaville.