|
Kiitos kaikille kommenteistanne kirjoitukseeni lasten päivähoito-oikeuden rajoittamisesta. Vantaan Sanomien mielipidesivukin pullisteli tänään (18.2.) kirjoituksia samasta asiasta. Jatkan vielä muutamalla ajatuksella.
Ensinnäkin juttelin aiheesta Helsingin Viikissä asuvan ystävättäreni kanssa. Viikissä hoitopaikkoja on kysyntään nähden selkeästi liian vähän, ja lapsia viedään päivähoitoon esimerkiksi Pihlajamäkeen saakka, mikä aiheuttaa erityisesti julkisilla kulkeville vanhemmille suuriakin ongelmia. Ystävättäreni 3-vuotiaalla esikoisella oli erinomainen hoitopaikka aivan kotitalon nurkilla, kun kuopus syntyi viime elokuussa. Koska hoitopaikan säilymisestä ei ollut mitään takeita ja koska tuolloin 2,5-vuotias esikoinen viihtyi päiväkodissa mainiosti, esikoinen jatkoi päiväkodissa lyhennettyjä päiviä vauvan synnyttyä. Aivan samoin tekivät itse asiassa lähes kaikki naapuristossa. Kierrettä tuntuu olevan mahdoton katkaista: pävähoitopaikkoja ei ole, koska esikoiset viedään hoitoon äidin hoitaessa vauvaa kotona, eikä päivähoitopaikkoja tule, koska paikkoja ei vapaudu. Ystävättäreni kohdalla kävi kuitenkin sikäli onnellisesti, että esikoinen sairasteli enemmän kuin tarpeeksi ja hänen myötään vauvakin, ja äiti päätti lopulta ottaa esikoisen kotihoitoon. Päivähoitohenkilökunta lupasi sitten taata esikoiselle paikan hänen halutessaan tulla takaisin. Alunperin sovittiin maaliskuusta, nyt ystävättäreni aikoo pitää esikoisen kotona ainakin syksyyn saakka, tämä kun yllättäen viihtyykin kotona äitinsä kanssa. Lisäksi äidin mielestä onkin mukavaa, kun esikoinenkin on kotona. Ongelma on siis epäilemättä täysin todellinen ja vaatii varmasti paneutumista ja toimenpiteitä. Kun kysymys on päivähoitopaikan pitämisestä tai menettämisestä, ratkaisua olisi erityisesti syytä hakea. Ajattelen kuitenkin, että niiden lasten, joiden vanhemmat vievät lapsensa hoitoon vaikka ovatkin itse kotona, on usein varmasti parempi olla osa päivästä päiväkodissa kuin kotonaan, oli syy päiväkotiin menemiselle mikä tahansa. Jos vanhemmat kokevat päiväkodin tarpeelliseksi, päiväkoti on epäilemättä silloin tarpeellinen. Tällöin tulee puuttua ennemminkin niihin syihin, jotka ajavat vanhemmat viemään lapsensa päiväkotiin, kuin lapsen oikeuteen hoitopaikkaan. Kolmanneksi, olen joitakin kertoja lukenut tai kuullut väitteitä, joiden mukaan kansanedustajat tai ehdokkaat eivät vaalien alla voi juuri muuta kuin tukea vallitsevia oikeuksia, koska he pelkäävät muuten menettävänsä potentiaaliset äänestäjänsä. Tämä ei päde kysymyksessä päivähoito-oikeudesta. Niin moni olisi sitä valmis rajoittamaan, että ehdokas ottaa aivan yhtä suuren riskin oikeutta puolustaessaan kuin sitä vastustaessaan.
Trackback(0)
|