|
SDP:n uusmaalainen ehdokas, SAK:n apulaisjohtaja Matti Viialainen, varoittelee kuuntelemasta Kokoomuksen eläkelupauksia sekä Vihreiden perustuloajatuksia (Etelän Uutiset 18.2.). Hän hämmästelee, kuinka talousasiantuntemuksellaan ylpeilevät ja vastuullista markkinataloutta kannattavat ehdokkaat sortuvat moiseen perisyntiin äänestäjien miellyttämiseksi ja kuinka älykköpuolueenakin tituleerattu Vihreä liitto voi esittää moisia utopioita. Viialaisen mukaan uudistusten maksajiksi joutuisivat tavalliset palkansaajat. Ottamatta sen kummemmin kantaa Kokoomuksen Häkämiehen ja Lehden eläkelupauksiin, voin vain muistuttaa samasta, mistä jo mielipidekirjoituksissanikin kirjoittelin: Vihreiden esittämä perustulomalli on nimenomaan malli ja haaste muille puoluille perusturvan uudistamiseksi. Kaikissa puolueissa lienee vallalla yksimielisyys siitä, että perusturvamme kaipaa uudistusta. Selkeitä toimenpide-ehdotuksia en muista lukeneeni minkään muun puolueen taholta kuin Vihreiden. Vihreät eivät ehdota hiljattain julkistetun perustulomallinsa toteuttamista ensi tilassa, vaan parlamentaarisen komitean perustamista perusturvan uudistamisen selvittämiseksi. Tämän selvityksen osana tulee tarkastella Vihreiden esittämää perustulomallia. Lisäksi, Vihreiden Kansaneläkelaitokselta tilaamien mikrosimulaatiomallien mukaan perustulo ei lisäisi kustannuksia perusturvan toteuttamisessa. Ja lisäksi, voidaan perustellusti olettaa, että perustulolla olisi positiivisia vaikutuksia työllisyyteen ja sitä kautta valtiontalouteen. Räikeistä lupauksista kiinnittäisin ennemminkin huomoiota SDP:n ja Keskustan menonlisäys- ja veronkevennyspuheisiin. SDP lupaa 2,4 miljardia hyvinvointipalveluihin ja määrittelemättömän summan veronkevennyksiin ja Keskusta 2-3 miljardia veronkevennyksiin ja 1,5 miljardia menonlisäyksiin. Kun valtiovarainministeriön selvitys samanaikaisesti katsoo, että huomioon ottaen seuraavien 20 vuoden haasteet kansantaloudelle jakovaraa veronkevennyksiin tai menonlisäyksiin ei oikeastaan ole, en oikeastaan voi kuin huokaista hallituspuolueittemme käsittämättömille laskelmille.
Vihreiden varjobudjetissa tulot ja menot ovat tasapainossa. Vihreän vaihtoehtobudjetin kolme painopistettä ovat köyhyyden vähentäminen, kulttuurin tukeminen ja ilmastonmuutoksen torjunta. Vaihtoehtobudjetin menot katetaan muun muassa nostamalla alkoholi- ja tupakkaveroja, laittamalla
energiayhtiöiden päästökaupasta saamat windfall-voitot verolle ja vähentämällä harmaata taloutta. Vihreä vaihtoehtobudjetti on tulojen ja menojen suhteen tasapainossa, aivan kuten aiempinakin oppositiovuosina tehdyt vaihtoehtobudjetit ovat olleet. Vaihtoehtobudjetissa minimietuuksia, kuten työmarkkinatukea, vähimmäisvanhempainpäivärahoja sekä opintotukea, korotetaan merkittävästi. Minimietuuksien sekä kuntien palvelutuotannon turvaamisen kustannusvaikutus on vaihtoehtobudjetissa 455 miljoona euroa. Suuruusluokaltaan tämä on samaa
tasoa kuin ruoan arvonlisäveron alentaminen. Vihreiden esityksen vaikutus pienituloisten tuloihin on kuitenkin merkittävästi parempi kuin ruuan alv-alennuksen. Vaikka suhtaudunkin sinänsä myönteisesti ruuan alvin alentamiseen, tarvitaan mielestäni tällä hetkellä eniten helpotuksia nimenomaan köyhyysrajalla tai sen alapuolella eläville, ja suorat tulonsiirrot toimivat tässä tehokkaimmin. Vihreät esittävät myös pienten ansiotulojen verotuksen alentamista rakenteellisen
työttömyyden vähentämiseksi. Verotettavan tulon alarajaa tulisi korottaa niin, että alle 1000
euron kuukausituloista ei menisi veroja. Vasemmistoliitto ajaa ilokseni samaa asiaa. Uudistus olisi askel kohti perustuloa ja rahoitettaisiin pääasiassa energiaveroilla kuten päästöoikeuksien huutokaupalla, windfall-verolla ja jäteveron korottamisella ja laajentamisella.
Trackback(0)
 |
TrackBack URI for this entry
RSS feed Comments
Näytä/Piilota kommentti lomake