Jatkan vielä hiukan alv-aiheesta saatuani yhteydenoton edellistä kirjoitustani koskien. Yhteydenottaja kyselee, mistä päättelen ruoan arvonlisäveronalennuksen siirtyvän ruoan hintaan kuluttajan hyödyksi eikä väliportaille. Blogini toimivuuden kanssa on vielä hiukan ongelmia, kommentit eivät ilmeisesti näy lukijoille. Toivottavasti tähän saadaan pikaisesti parannus.

Valtiontaloudellisen tutkimuskeskuksen (Vatt) ja Pellervon taloudellisen tutkimuskeskuksen (PTT) laajan tutkimuksen mukaan kuluttajahinnat laskisivat noin 3,4 prosenttia (HS 26.9.). Tähän lukuun on huomioitu yritysten voitot, työvoimakustannukset ja raaka-aineiden hinnat, joihin osa alunperin 4,3 prosentin kuluttajahinnanalennuksesta valuisi. Arkijärjelläkin voisi arvella kilpailun ja tuottavuuden lisääntymisen pitävän hinnat kurissa. 

Tutkimuksen mukaan elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen 5 prosenttiyksiköllä 12 prosenttiin vastaa 0,44 prosentin ansiotuloverotuksen tasaista alentamista kaikissa tuloluokissa. Suomalaisista 40 prosenttia hyötyisi alv-alesta enemmän kuin tuloveron laskemisesta. Suhteellisesti suurimpia hyötyjiä olisivat pienituloiset lapsiperheet ja erityisesti yksinhuoltajataloudet. 

Tutkijoiden mukaan alennus laskisi yleistä hintatasoa puoli prosenttia ja parantaisi työllisyyttä 6 200 henkilötyövuoden verran. Työttömyyden väheneminen ja kulutuksen lisääntyminen säästäisi julkista rahaa 150 miljoonaa euroa, joten valtion verotulojen nettomenetykseksi koituisi noin 300 miljoonaa euroa.

Eläkeläisjärjestöt eivät ruoan arvonlisäveronalennukselle lämpene (HS 28.9.). Eläkkeet on sidottu kuluttajahintaindeksiin, joten alennus leikkaisi niitä. Samasta asiasta muistuttaa Osmo Soininvaara (HS 28.9.). Kuluttajahintaindeksin lasku leikkaisi myös työmarkkinatukea.  

TrackBack URI for this entry

Kommentit (1)

RSS feed Comments

Näytä/Piilota kommentti lomake